Keskiviikkoiltana pääsimme majoittumaan Vila Nanaan, jossa isäntämme Asmir toivotti meidät tervetulleiksi kolmen ruokalajin illallisella, joka oli erittäin herkullinen. Hän kertoi olevansa hieman huolissaan tulevista sateista, jotka voisivat pakottaa kalastuksemme pelkästään jokiin Una ja Unac. Asmirin mukaan suurella sademäärällä alueen muut pienemmät joet muuttuisivat helposti täysin kalastuskelvottomiksi
Torstaiaamuna Asmir oli valmistanut meille maittavan aamiaisen haluamaamme aikaan ja kertoi hiukan enemmän kalastuksesta. Vedenkorkeus Unassa Kulen Vakufin korkeuksilla olisi toistaiseksi täydellinen, eikä yön sateet kerenneet vielä vaikuttamaan tilanteeseen. Hän kuitenkin korosti Nymfikalastusta ja streamerkalastusta, koska runsaalla sateella eri hyönteisten hätsingit ovat vähissä.
Otimme neuvot avosylin vastaan ja ostimme luvat Unaan Kulen Vakufin alueelle. Asmir tuli vielä näyttämään minulle Kulen Vakufin hotspotit rahannoston yhteydessä (rahaa voi nostaa Kulen Vakufissa postitoimistosta). Palvelu tuntui pelaavan tässä maassa erinomaisesti. Asmir antoi vielä Laurin tyttöystävälle Evelle hieman perhoja, koska hän lähti mukaamme kalastamaan lähes ensimmäistä kertaa.
Keli ei mairittellut ensimmäistä kalastuspäiväämme Bosniassa. Vettä tuli välillä kuin aisaa ja välillä hieman vähemmän, kuitenkin jatkuvasti. Lämpötilat olivat tippuneet Gackan +27 asteesta Kulen Vakufin +10 asteeseen. Tämmöisiä ne kalakelit välillä ovat Suomessakin, joten emme antaneet sen häiritä, vaan laitoimme välineet kasaan ja pienet nymfit siimoihin kiinni. Asmir kertoi alueella olevan runsaasti harjusta, hieman kirjolohta, ja vähän taimenta. Hyvät kalastajat voivat Asmirin mukaan saada koskesta helposti yli 50 kalaa päivässä. Kalastuksen kohdistimme tällä kertaa harjukseen, mutta ottiperhoillahan voi tulla muitakin kaloja...
Lähdimme Kulen Vakufin sillan yläpuolelta liikkeelle, koska siellä oli suurin hotspot-alue harjukselle. Tämä alue on pitkälti matalaa, alle 1,5m syvyistä virtavettä, jossa pääkalana on harjus. Hetki kului ennenkuin Lauri huuti ensimmäisen harjuksen olevan kiinni. Lauri sai sillan yläpuolelta vielä useita useita harjuksia, mutta jostain syystä itselle kalastus oli vaikeaa enkä saanut sillan yläpuolelta muutakuin yhden katkeran karkuutuksen. Siirryin reilusti sillan alapuolelle jossa huomasin olevan hieman syvempää vettä. Pian huomasin että ojan/kanaalin alapuolella oli runsaasti kirjolohia, nopeasti veikattuna yli 20, joista suurimmat olivat vajaat 2 kiloisia. Tässä Vaiheessa heitin striimerit kiinni, ja lähdin strippaamaan siimaa sisään kovalla vauhdilla. Tästä kirjolohet selkeästi tykkäsivät ja siimanpäässä tärppejä paukkui tasaiseen tahtiin. Sain kohdalta pari kirjolohta, jotka ovat Una-joessa aivan käsittämättömän vahvoja menijöitä. Olisin kalastanut vielä enemmän mutta paikalle saapui odottamaton vieras.
Rantapenkkaa pitkin paikalle kainostelematta tuli paikallinen kaveri parin vanhuksen kera. Pieni hetki meni, ennenkuin ymmärsin kaverin olevan paikallinen opas, Ado, joka tunnetaan flyfishing in bosnia -sivun keulahahmona. Hän kysyi ystävällisesti kuinka kalastus sujuu ja missä majoitumme jne. Näytin hänelle rasioitani ja kysyin mitä näistä kannattaisi siimanpäähän laittaa. Vastaus oli tyly; Perhoillani ei tee Una-joella yhtikäs mitään. Hän neuvoi minua käyttämään ainakin 2 metriä pitkää 0.10 monofiilipätkää ja antoi #16 koon ohuen nymfin laittaen ne siimaani. Perukkeeni oli tässä vaiheessa n. 22 jalkaa pitkä, josta 12 jalkaa oli 0.10mm paksuista monofiilia.
Hän kysyi että millä tekniikalla nymfaan tällaista syvää kohtaa, vastasin että tsekkiläisellä. Tämä ei häntä miellyttänyt ja hän kertoi kuinka vihasi kalastusta, jossa perhon painotus on suurimassa edustuksessa, eikä heittosiimalla ole mitään tekemistä.
Hän neuvoi kuitenkin tekniikan, missä pääsee kalastamaan kevyehköllä nymfillä syvästä vedestä "helposti" ja myös kauempaa, mikäli heittotaidot riittävät. Tässä tyylissä perho heitetään n. 75 astetta kauas ylävirtaan kelluvan siiman avulla, upotetaan ensin antamalla siiman valua vapaasti, Perho upotessa vapaasti, tehdään heittosiimaan mutka, jonka jälkeen annetaan siiman vetää perhoa pohjasta ylös, jotta imitoidaan pohjasta nousevaa nymfiä. Tärpit tulisi huomata siimasta, joka tekee "virheliikkeen" eli stoppaa tai lähtee toiseen väärään suuntaan.
Hän demonstroi tekniikkaa minulle vakuuttavasti omalla setilläni. 2 Heittoa, 2 hyvää harjusta siimanpäässä. Olin vakuuttunut. Kokeilin tekniikkaa usean kerran tärppejä huomaamatta ja huomasin että tämäkin tekniikka vaatii suurta harjaantuneisuutta, enkä saanut sitä oikein toimimaan.
Ylempänä Lauri kuitenkin nymfasi tsekkiläisittäin vakuuttavasti, kaloja oli tullut toistakymmentä, suurimman harjuksen ollessa jossain 45cm kieppeillä. Hän oli myös tavannut toisella puolella ranskalaisen oppaan joka kehoitti meitä lähtemään ylemmille osille. Siellä kalastus olisi hienompaa, ja mahdollisuus isompiin kaloihin olisi parempi. Kulen Vakufin alueella oli myöskin ruuhkaista sillä hetkellä, koska oppaiden mukana oli useampi pappa kävelykeppien (lue. kahluusauvojen) kanssa aluetta kalastamassa. Otimme neuvosta vaarin ja lähdimme kohti ylempiä osuuksia.
Ajoimme kinttupolkua Martin brodiin päin kunnes tulimme alueelle jossa hieno vanha silta meni vuorenrinteeltä toiselle laakson yli. Paikka oli sanalla sanoen upea ja ymmärsimme miksi roomalaiset oli nimennyt joen nimelle Una (se ainoa). Tämä oli juuri se kohta mihin ranskalainen opas oli neuvonut Lauria tulemaan. Paikka oli kuitenkin haastava kalastettava; se oli syvä sekä reunoista että keskeltä. Hieman alempana pääsi joesta kahlaamaan riutalle, josta Lauri löysi hyvin kirjolohia.
Itse sovelsin vielä Adon neuvomaa tekniikkaa, kuitenkin tuloksetta.
Päivän saldo: Lauri: 24 kalaa, Minä: 2 kalaa, Eve 0
Saavuttuamme takaisin Vila Nanaan oli Asmir odottamassa meitä ja paloi halusta kuulla kuinka olimme kalaa saaneet. Oma tulokseni tuntui olevan yhtä suuri pettymys niin minulle kuin Asmirillekkin. "Miikka, I had so much trust in you" Noh, vakuuttelin että kyllä se kalastus tästä paranee, sillä huonommaksi se ei osaltani ainakaan voinut mennä. Kalaa kuitenkin joesta löytyi todella paljon, mutta ne vaativat omat pienet niksinsä, jotta alkavat tulemaan. Asmir sanoi myöskin että suunnitelmamme mennä huomiseksi Ribnikille ovat sanalla sanoen huonot. Asmir ennusti että seuraavaksi päiväksi vedet nousisivat jopa Unassa (joka on alueen suurin joki) huonolla tuurilla yli 40cm. Tämä tarkoittaisi sitä että Ribnikin vedet muuttuisivat Café Latteksi ja nousisivat vähintään 60cm. Kalastus voisi olla todella huonoa. Hän kuitenkin sanoi että Unan ollessa niin suuri joki, eivät sateet vaikuttaisivat väriin liikaa ja Unalla kalastus kuitenkin onnistuisi.
Päätimme siis viettää seuraavankin päivän Unajoen varrella. Mutta myös Unacilla jonka voi katsoa melkein olevan Unaa
Illan pohdintana mietimme mikä meillä laurin kanssa erosi kalastuksessa. Vastaus oli selkeä. Käytin pitkälle 0.14mm tapseja, jotka ovat liian paksua kun kalastetaan hitaassa virrassa. Noh, Huomenna paremmin.
Päätimme illan jälleen ruoan merkeissä kun Asmir tarjoili meille jälleen kerran kolmen ruokalajin illallisen joka maistui aivan kuten eilenkin, herkulliselta
Day 3, Thursday. Bosnia, river Una
On Wednesday
evening we get to accommodate in Vila Nana in Kulen Vakuf where our host Asmir
welcomed us with three-course dinner, which was in a word; Delicious. He told
us that he was a little bit worried of incoming rains, which could force our
fishing just to rivers Una and Unac. Asmir told us that the other, smaller
rivers could turn unfishable, when such hard rains are to come.
Thursday
morning started perfectly as Asmir had prepared us a wonderful breakfast at
wanted time, and in the same time told us a little about fishing in Una. The
water level at Una in Kulen Vakuf area was perfect so far, and the that came in
the night hadn’t affected the color or
water levels. Because of the rain, Asmir highlighted that the fishing would be
bet to do with nymphs or streamers. We took the advice and bought permits for
Una in Kulen Vakuf area. We went to withdraw some local money from the
post-office, and in this drive, Asmir showed me some hotspots for Kulen Vakuf
area. He also gave some local flies to Lauri’s girlfriend Eve, as she had only
a little bit experience of fly fishing
The weather
did not flatter us on our first day at Bosnia, as it was pouring cats and dogs.
The temperature had dropped from Gacka’s +27 to +10 degrees in Kulen Vakuf. We
still experience a lot of this kind of weather in Finland, so we didin’t let it
bother so we put our nymphs to end of our lines. Asmir told that the Kulen
Vakuf area was rich in grayling with some rainbows and browns. We decided to
target the grayling for today, but with good flies, you can cathch even
something else.
We went up
from Kulen Vakuf bridge because there was the largest hotspot area Asmir had
told us. This area was quite shallow with only 1,5m on deppest pockets. Only
minutes go by before Lauri was holding his first grayling. Lauri got numerous
graylings from the hotspot, but for some reason I had difficulties catching
even my first one. I only had one fish on my line, and even that one fled. I
moved down from the bridge where a canal join the river from the village and
where was some deeper water. Here I found that just where the canal meets the
river, was a lot of rainbowns, a quick
count of 20, from which the biggest one was nearing 2 kilos. At this spot I decided
to put streamer to the end of my line and had some strikes coming to them immediately.
I got few rainbows which in Una river, are really strong goers. I was to fish
longer in this spot, but an unexpected guest came to my spot.
Walking
down the bank to my spot came a local guide with some old dudes. A while went
before I understood that the guide was Ado, the figurehead of flyfishing in
bosnia –site. He asked me politely how my fishing was and where were we staying
etc. I showed him my flyboxes and asked what should I put to end of my line.
The answer was short; none of these flies is fit for Una. He advised me to use
atleast 2m long tippet of 0.10 monofil and gave me one thin nymph sized #16 .
At this point I had a tippet of 22 feet, from where 12 was 0.10 thin monofil.
He also asked me what technique I use for nymphing? I answered the Czech style.
This wasn’t the answer he wanted to hear, as he hated techniques which doesn’t
include using flyline, but merely leaders and heavy nymphs.
He showed a
technique where one could fish with lighter nymphs in a quite deep water “easily”
and even further away, if casting skills allow it. In this technique, the cast
is made 75 degrees upstream with a floating line. then sink the fly with
letting the line and fly go freely in the stream. When the fly goes freely in
the stream, must one make a curve to flyline, and let the floating line lift
the nymph from the bottom, so one could imitate a rising nymph. The strikes
should be noticed from the line, which makes incorrect moves or stops when the
fish takes the fly. He demonstrated the technique with my own set. Two cast,
two nicely sized grayling striking the fly. I was convinced. I tried this
technique a lot but found that it’s not that easy to spot the strikes of the
fish. It needs much practice to get this technique to work, and in such a short guiding, I couldn’t make it work for me. In the upper parts Lauri used Czech nymphing
technique with great skill. he had hooked over 15 fish, mostly graylings, and
biggest was around 45cm. He also met a French guide, who advised us to go to upper parts where should be some bigger fish. In Kulen Vakuf area was also a bit crowdy as the guides dragged in some old flyfishermen with their wading staffs, so we took
the advice and headed up the river.
We drove a bad
road heading to Martin Brod, until we came to a place where beautiful old
bridge crosses a valley on the other side. The place was absolutely beautiful
and we understood why the romans had named the river Una (the one and only) and
this was just the spot where the french guide told Lauri to come. The spot was
however challenign, it was deep from the edges, with shallower water in the
middle. down from this spot Lauri did find some nice way to a reef where he
spotted and hooked some rainbows. I tried to improve the technique Ado showed,
but with no results.
Todays
results:Lauri 24 fish, Me 2 fish, and Eve 0
As we came
back to Vila Nana, our host Asmir was already expecting us and the results we
got. My own result seemed be as big disappointment to Asmir as it was for me. “Miikka,
I had so much trust in you.” Well I assured Asmir that my fishing will get
better in the following days, because it couldn’t go much worse, as there was
so much fish the river. These fish however need their own little thing to get
them hooked.
Asmir also
told us that our plans to Ribnik next tomorrow were not so good, as the water
in ribnik in this heavy rain would came to look like café latte, with water
level rising approximately 60cm. This would mean really bad fishing. Una
however, as a regions largest river, would maintain clear colour and has some
nice spots even with high water level.
In the
evening we pondered what was different between me and Lauri’s fishing. The
answer was quite clear; I used 0.14mm tippets which were too thick when fishing
in slow currents, and Lauri used 0.12mm . Well,
tomorrow is a brand new day.
Like
yesterday, we ended our day with Three-course-dinner which was again,
delicious.
The beautiful bridge
My second rainbow of the day
Salamander
The bridge pictured from the road
The good flies (the best, green killer missing in the rivers bottom)
Some lauri's graylings from Kulen Vakuf Bridge
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti