Kirkkaita vesiä, arkoja junia osa 2 (Clear waters & timid trains part 2)

Päivä 3. Keskiviikko

Edellisen päivän saldo oli melko pieni verrattuna joen kalamäärään eikä varsinaisia isomuksia ollut silmiimme kantautunut, suurimman ollessa n. 2 kiloinen. Tänään olimme päättäneet lähteä kaluamaan jokea alempaa ylöspäin hieman vähemmän kalastetuilta alueilta, tarkoituksena löytää niitä oikeasti isoja kaloja.

Lähdimme hieman silta numero 5 alapuolelta olevasta mutkasta liikkeelle, jossa näkyi mukavaa koskipaikkaa ja muutamia kaloja. Välineet kasaan laitettuamme näimme parkkipaikan kupeessa virrassa joitain ruokailevia taimenia, jotka kuitenkin katosivat siimojemme yllettyä veteen. Paikasta kuitenkin huokui potentiaalia, oli syvää ja matalaa koskipaikkaa, monttuja ja kaikkea mitä kalapaikalta edellyttää, mutta ei juurikaan kaloja. Tuikkeja näkyi, mutta kalat pysyivät silmänkantamattomissa. Kalastimme aikamme kohteessa, ilman mitään tulosta. jonka jälkeen päätimme lähteä liikkumaan jokea ylöspäin, olihan joessa varmasti monia muitakin paikkoja.

Pienen kävelyn jälkeen Lauri spottasikin miedosta virrasta hyvänkokoisen taimenen, ja Kivi-paperi-sakset arvonnan jälkeen Lauri jäi voittajana kalastamaan spotattua kalaa. Itse lähdin samalla hieman ylemmäs etsimään seuraavaa. Pian Lauri kuitenkin tuli perässä ja kertoi kalan lähteneen hyvin nopeasti sen jälkeen kun siimat oli saatu veteen. Kalat olivat siis todella arkoja, ja päättelimme että näin ne luonnonkalat eroaa istareista, joita jokeen myös ikävä kyllä laitetaan. Aiempina hetkinä pystyimme kuitenkin olemaan aivan kalan vieressä, sen suuremmin niitä häiritsemättä.

Matka jatkui siis ylöspäin. Kävelimme pitkän matkaa suvantojen reunaa havaitsematta mitään suurempaa elämää, tätä jatkui lähes parin kilometrin verran, tosin siltojen alta löytyi lähes aina ainakin vähän kalaa, ei mitään suurempia kuitenkaan. Pikkuhiljaa kalan määrä lähti parempaan suuntaan päästyämme lyhyehköön mutta selkeästi matalampaan nivakohtaan. Tässä kohdassa näkyi useampia pintovia kaloja, jotka olivat pitkälti + 40cm  peruskokoluokkaa. Aiemmasta viisaampina, aloitimme kalastuksen huomattavasti varovaisemmin puskista, mutta ei auttanut, kalat tuntuivat liikkuvan heittoetäisyyksien ulottumattomiin ylä tai alavirtaan ja jäimme taas ilman tapahtumia.
Tähän paikkaan on ehkä yvä sanoa että gackan jokivartta on usein melko helppo kulkea, sen ollessa niittyä, mutta nyt olimme osuneet joen ehkä ainoaan kohtaan mistä ei mennä helpolla läpi. Kroatialainen metsä osui jokivarteen saakka, ja gacka syveneen usein hyvin nopeasti rannasta. Menimme kuitenkin rannasta siten, että otimme puiden oksista kiinni jotta emme lähtisi virran mukaan ja vaikeuksien ja pienen kastumisen jälkeen, pystyimme ohittamaan tämän kohdan.

Kun lähestyimme siltaa nr. 3  tuntui kalamäärä joessa vain kasvavan askel askeleelta. mutta isot olivat vielä hukassa. Kolmannen sillan läheltä kuitenkin koukutimme joitain hyvänkokoisia taimenia suurimman ollessa n. 50 cm. Lähestyessämme siltaa numero 2. löysimme täydellisen paikan pintaperhokalastukseen; hidas virta, kristallinkirkasta vettä vajaa 2m ja paljon kalaa jotka nauttivat veden yllä leijuvista caddiksista. Selkeä hätsinki oli myöskin tulossa, rannoilla pyöri paljon caddista ja vähän koskikorentoja, jotka odottivat hetkeä milloin mennä veteen laskemaan munia ja tulemaan taimenten syömiksi. Näiltä kohden saimme caddis imitaatioilla hyvin kaloja koukutettua, mutta myös monta kertaa taimen huomasi huijauksemme ja käänti poskensa peroillemme aivan viime hetkillä. Vedessä selvästi huomasi kuinka pienemmät taimenet rosvosi kauhealla vauhdilla caddiksia isompien edestä. Isommat tästä tietysti ärsyyntyneenä jahtasi tämän jälkeen pienemmät reviiriltään.

Paikalle kalastustamme tuli katsomaan myös paikallinen lammasfarmari, ja vaikkemme ymmärtänyt toisiamme, oli tunne kaloista varmasti molemminpuolinen; ne ovat asia mitä pitää vaalia ja arvostaa ja ne antavat meille mielenrauhaa. Ilta kuitenkin hämärtyi ja koska meillä oli vielä ajomatka bosnian puolelle, päätimme laittaa pillit pussiin ja kiittää tätä kaunista jokea upeista kokemuksista. Kiitos Gacka

Day 3, Wednesday
 Results of the previous day were quite low compared to the amount of fish in the river, and no bigger fish were spotted, the biggest being around 2 kg. Today we were determined to find and fish the bigger fishes of Gacka. 

We started moving from curve before bridge n. 5, where was some nice stream and few fishes feeding. After we had our equipment ready we spotted some fishes feeding just outside the parking lot in the curve, but once we got our lines to water, the fish scattered away. This curve however seemed to have a lot of potential; a lot of deep pockets and shallow water with stronger and weaker stream, so everything a fishermen can ask, but without active fish. There were some fish feeding, but always too far. We fished on this spot for some time without any bites, so we began to move upstream, and after some walking, Lauri did spot some reasonably sized trout in the backwater and and we played rock-paper-scissors for which one of us would get to fish this fish. Lauri won this one so he was the one to fish that one. I moved ahead with hopes of finding THE fish. 

After a while Lauri came from downstream and told me that as he got his fly to the water, the fish swam away. Fish really were extremely timid and careful so we would be extremely cautious when next time approaching fishes. Before in the upper parts we would be able to stand very near of the fishes without them being disturbed. We continued to walk upstream. We walked for a long time along the backwater without spotting any serious fishing spots. Little by little the amount of the fish seemed to get better. along the way we found a nice bit shallower stream were some +40 cm fish were feeding. A little bit wiser from before, we now approached the fishes a lot more carefully to minimize the scare effect. Still we seemed not to be careful enough, as the fishes retreated away from casting distances. At this point is good to mention that most of Gacka is very easy to walk in the riverbank as it runs mostly on a meadow. Now however we came to a spot where thick Croatian forest meets the sharply deepening Gacka. With a stiff grip from the tree branches however helped us past this challenging spot with only wetting our backpacks and wading jackets. When approaching the bridge n. 3 the amount of the fish seemed to get better along the way, but still the BIG fishes were hiding somewhere. 

Near the bridge n. 3 we caught some nice trouts with nymphs, biggest being somewhere around 50cm. When approaching the bridge n. 2 we found a perfect place for dry fly fishing. A calm stream with under 2m of crystal clear water, lots of fish feeding with caddis and few stoneflies. There was a incoming caddis hatching in the banks, waiting for a perfect time to go to lay eggs to water and of course, to be eaten by some trouts. At this spot we hooked  trouts nicely with caddis imitations, but many many times fish noticed the hoax and turned the other cheek. On this spot the smaller fishes usually were kind of robbers and were on the run whole time, catching flies in the front of big ones and the swimming for their lives as big ones were really irritated about them. 
A sheep farmer also came to watch our fishing, though we didn't really understand each other at all, we seemed to have a mutual feeling about the fishes; They are of great value and gives you a piece of mind. The sun was starting to set, and as we had to drive to bosnia, we decided to stop fishing and show our appreciation to this beautiful river. Thank you, Gacka

Lopuksi vielä video ruokailevasta taimenesta gackalla.
For the end, a video of a feeding trout in gacka
https://www.youtube.com/watch?v=0EWpS4jDqHQ&feature=youtu.be

Some nice place on Gacka 

 A nice brown hooked on copper jack

 One of many

 Brown trout hoaxed with caddis imitation

 The basic brown

 brown caught with dry fly

 Nice stream with nice fish

Thank you, Gacka