Kirkkaita vesiä, arkoja junia osa 2 (Clear waters & timid trains part 2)

Päivä 3. Keskiviikko

Edellisen päivän saldo oli melko pieni verrattuna joen kalamäärään eikä varsinaisia isomuksia ollut silmiimme kantautunut, suurimman ollessa n. 2 kiloinen. Tänään olimme päättäneet lähteä kaluamaan jokea alempaa ylöspäin hieman vähemmän kalastetuilta alueilta, tarkoituksena löytää niitä oikeasti isoja kaloja.

Lähdimme hieman silta numero 5 alapuolelta olevasta mutkasta liikkeelle, jossa näkyi mukavaa koskipaikkaa ja muutamia kaloja. Välineet kasaan laitettuamme näimme parkkipaikan kupeessa virrassa joitain ruokailevia taimenia, jotka kuitenkin katosivat siimojemme yllettyä veteen. Paikasta kuitenkin huokui potentiaalia, oli syvää ja matalaa koskipaikkaa, monttuja ja kaikkea mitä kalapaikalta edellyttää, mutta ei juurikaan kaloja. Tuikkeja näkyi, mutta kalat pysyivät silmänkantamattomissa. Kalastimme aikamme kohteessa, ilman mitään tulosta. jonka jälkeen päätimme lähteä liikkumaan jokea ylöspäin, olihan joessa varmasti monia muitakin paikkoja.

Pienen kävelyn jälkeen Lauri spottasikin miedosta virrasta hyvänkokoisen taimenen, ja Kivi-paperi-sakset arvonnan jälkeen Lauri jäi voittajana kalastamaan spotattua kalaa. Itse lähdin samalla hieman ylemmäs etsimään seuraavaa. Pian Lauri kuitenkin tuli perässä ja kertoi kalan lähteneen hyvin nopeasti sen jälkeen kun siimat oli saatu veteen. Kalat olivat siis todella arkoja, ja päättelimme että näin ne luonnonkalat eroaa istareista, joita jokeen myös ikävä kyllä laitetaan. Aiempina hetkinä pystyimme kuitenkin olemaan aivan kalan vieressä, sen suuremmin niitä häiritsemättä.

Matka jatkui siis ylöspäin. Kävelimme pitkän matkaa suvantojen reunaa havaitsematta mitään suurempaa elämää, tätä jatkui lähes parin kilometrin verran, tosin siltojen alta löytyi lähes aina ainakin vähän kalaa, ei mitään suurempia kuitenkaan. Pikkuhiljaa kalan määrä lähti parempaan suuntaan päästyämme lyhyehköön mutta selkeästi matalampaan nivakohtaan. Tässä kohdassa näkyi useampia pintovia kaloja, jotka olivat pitkälti + 40cm  peruskokoluokkaa. Aiemmasta viisaampina, aloitimme kalastuksen huomattavasti varovaisemmin puskista, mutta ei auttanut, kalat tuntuivat liikkuvan heittoetäisyyksien ulottumattomiin ylä tai alavirtaan ja jäimme taas ilman tapahtumia.
Tähän paikkaan on ehkä yvä sanoa että gackan jokivartta on usein melko helppo kulkea, sen ollessa niittyä, mutta nyt olimme osuneet joen ehkä ainoaan kohtaan mistä ei mennä helpolla läpi. Kroatialainen metsä osui jokivarteen saakka, ja gacka syveneen usein hyvin nopeasti rannasta. Menimme kuitenkin rannasta siten, että otimme puiden oksista kiinni jotta emme lähtisi virran mukaan ja vaikeuksien ja pienen kastumisen jälkeen, pystyimme ohittamaan tämän kohdan.

Kun lähestyimme siltaa nr. 3  tuntui kalamäärä joessa vain kasvavan askel askeleelta. mutta isot olivat vielä hukassa. Kolmannen sillan läheltä kuitenkin koukutimme joitain hyvänkokoisia taimenia suurimman ollessa n. 50 cm. Lähestyessämme siltaa numero 2. löysimme täydellisen paikan pintaperhokalastukseen; hidas virta, kristallinkirkasta vettä vajaa 2m ja paljon kalaa jotka nauttivat veden yllä leijuvista caddiksista. Selkeä hätsinki oli myöskin tulossa, rannoilla pyöri paljon caddista ja vähän koskikorentoja, jotka odottivat hetkeä milloin mennä veteen laskemaan munia ja tulemaan taimenten syömiksi. Näiltä kohden saimme caddis imitaatioilla hyvin kaloja koukutettua, mutta myös monta kertaa taimen huomasi huijauksemme ja käänti poskensa peroillemme aivan viime hetkillä. Vedessä selvästi huomasi kuinka pienemmät taimenet rosvosi kauhealla vauhdilla caddiksia isompien edestä. Isommat tästä tietysti ärsyyntyneenä jahtasi tämän jälkeen pienemmät reviiriltään.

Paikalle kalastustamme tuli katsomaan myös paikallinen lammasfarmari, ja vaikkemme ymmärtänyt toisiamme, oli tunne kaloista varmasti molemminpuolinen; ne ovat asia mitä pitää vaalia ja arvostaa ja ne antavat meille mielenrauhaa. Ilta kuitenkin hämärtyi ja koska meillä oli vielä ajomatka bosnian puolelle, päätimme laittaa pillit pussiin ja kiittää tätä kaunista jokea upeista kokemuksista. Kiitos Gacka

Day 3, Wednesday
 Results of the previous day were quite low compared to the amount of fish in the river, and no bigger fish were spotted, the biggest being around 2 kg. Today we were determined to find and fish the bigger fishes of Gacka. 

We started moving from curve before bridge n. 5, where was some nice stream and few fishes feeding. After we had our equipment ready we spotted some fishes feeding just outside the parking lot in the curve, but once we got our lines to water, the fish scattered away. This curve however seemed to have a lot of potential; a lot of deep pockets and shallow water with stronger and weaker stream, so everything a fishermen can ask, but without active fish. There were some fish feeding, but always too far. We fished on this spot for some time without any bites, so we began to move upstream, and after some walking, Lauri did spot some reasonably sized trout in the backwater and and we played rock-paper-scissors for which one of us would get to fish this fish. Lauri won this one so he was the one to fish that one. I moved ahead with hopes of finding THE fish. 

After a while Lauri came from downstream and told me that as he got his fly to the water, the fish swam away. Fish really were extremely timid and careful so we would be extremely cautious when next time approaching fishes. Before in the upper parts we would be able to stand very near of the fishes without them being disturbed. We continued to walk upstream. We walked for a long time along the backwater without spotting any serious fishing spots. Little by little the amount of the fish seemed to get better. along the way we found a nice bit shallower stream were some +40 cm fish were feeding. A little bit wiser from before, we now approached the fishes a lot more carefully to minimize the scare effect. Still we seemed not to be careful enough, as the fishes retreated away from casting distances. At this point is good to mention that most of Gacka is very easy to walk in the riverbank as it runs mostly on a meadow. Now however we came to a spot where thick Croatian forest meets the sharply deepening Gacka. With a stiff grip from the tree branches however helped us past this challenging spot with only wetting our backpacks and wading jackets. When approaching the bridge n. 3 the amount of the fish seemed to get better along the way, but still the BIG fishes were hiding somewhere. 

Near the bridge n. 3 we caught some nice trouts with nymphs, biggest being somewhere around 50cm. When approaching the bridge n. 2 we found a perfect place for dry fly fishing. A calm stream with under 2m of crystal clear water, lots of fish feeding with caddis and few stoneflies. There was a incoming caddis hatching in the banks, waiting for a perfect time to go to lay eggs to water and of course, to be eaten by some trouts. At this spot we hooked  trouts nicely with caddis imitations, but many many times fish noticed the hoax and turned the other cheek. On this spot the smaller fishes usually were kind of robbers and were on the run whole time, catching flies in the front of big ones and the swimming for their lives as big ones were really irritated about them. 
A sheep farmer also came to watch our fishing, though we didn't really understand each other at all, we seemed to have a mutual feeling about the fishes; They are of great value and gives you a piece of mind. The sun was starting to set, and as we had to drive to bosnia, we decided to stop fishing and show our appreciation to this beautiful river. Thank you, Gacka

Lopuksi vielä video ruokailevasta taimenesta gackalla.
For the end, a video of a feeding trout in gacka
https://www.youtube.com/watch?v=0EWpS4jDqHQ&feature=youtu.be

Some nice place on Gacka 

 A nice brown hooked on copper jack

 One of many

 Brown trout hoaxed with caddis imitation

 The basic brown

 brown caught with dry fly

 Nice stream with nice fish

Thank you, Gacka

Kirkkaita vesiä, arkoja junia osa 1 (Clear waters & timid trains part 1)

Maanantaiyö, krapula ja vapina, ja kauden yksi huikeimmista reissuista edessä; nimittäin lentomatka Zagrebiin, Kroatiaan, josta lähtisimme kalastamaan Gacka -jokea Kroatiassa, ja eri jokia Bosniassa.
Tunnelma lennoilla oli sekä odottava että pelokas, Balkanille oli luvattu kovia sateita, jotka voisivat muuttaa jokien luonteen ja kalastuksen täysin.

Monday night, slight hangover from my friends wedding, and one of the most staggering trip ahead; a flight to Zagreb, Croatia, where we would travel first to Gacka river in Croatia and secondly to different rivers in beautiful Bosnia. The atmosphere on the flight was both fearful and expectant, as forecast had promised hard rain to whole Balkan area that could change totally the fishing and the nature of the rivers

Päivä 1, maanantai

Saavuin Zagrebin lentokentälle, missä kaverini olivat jo odottamassa vuokra-auton kanssa. Menopeliksi matkalle l,ähti mukaan uudehko Opel Corsa. Lähdimme majoittumaan kaverini tykö jossa kävimme tulevan reissun aikataulua läpi ystävämme oluen kanssa. Tässä vaiheessa suunnitelma oli selkeä; kaksi seuraavaa päivää Gacka -joella, keskiviikkoiltana Bosniaan majoittumaan Vila Nanaan, Kulen Vakufiin, Torstaina kalastusta Una -joella Kulen Vakufissa, perjantaina Ribnik, ja lauantaina Unac. Sunnuntain käyttäisimme näistä parhaalla joella revanssin merkeissä.
Sääennusteet kertoivat kuitenkin sateiden alkavan keskiviikkoiltana, joten päätimme myös antaa paikallisten neuvoille tilaa suunnitelmissa.

Day 1, monday

I arrived to Zagreb airport, where my friends were already waiting for me in a rental car, which was supposed to carry us along the trip. The car was a quite new Opel Corsa. We went to my friends house, where we discussed the schedule of the trip with our friend, Beer. At this point the schedule was fairly clear; tuesday and wednesday at Gacka River, after wednesdays fishing we'd move to our accommodation in Bosnia, Vila Nana in Kulen Vakuf. Thursday we'd fish Una river in Kulen vakuf, friday river Ribnik and saturday river Unac. Sunday we'd spent in the best river of these. The weather forecast told that the rain would start on wednesday, so we gave some slack in the schedule for the advices of the locals.

Päivä 2, tiistai.

Pakkasimme auton aamulla aikaisin ja lähdimme kohti Otocacia, josta löytyy joki nimeltä Gacka. Sää näytti hyvältä, kirkas taivas ja päivällä lämpötilat kohoaisivat yli +25 asteen. Päästyämme joelle, olimme sanalla sanoen ällistyneitä. Joki on tajuttoman kirkas ja kalat ruokailivat hienosti pinnassa liikkuvien caddisten lentäessä joen yllä. Tällaista kalastusta Suomessa ei juurikaan pääse näkemään.

Kävimme hakemassa luvat erään sillan luona olevasta infopisteestä ja myyjä ystävällisesti kertoi hyvien paikkojen (taimenta ajatellen) löytyvän kilometri ylä ja alavirtaan infopisteestä, matkaan noukimme myös muutaman paikallisen perhon. Virittelimme varusteet kuntoon ja ennenkuin itse edes kerkesin joelle, oli matkatoverin Lauri jo väsyttämässä ensimmäistä pintaperhotaimentaan joen rannassa. Edellisten balkanin kokemuksieni mukaan kokeilin laittaa siiman päähän mudlerin, johon kirjolohet sloveniassa nousivat montuista yleensä melko hienosti. Muutama heitto virran reunaan ja kala kiinni! +40cm taimen oli tulossa kohti pintaa kuvattavaksi. Kalastaessa virtaa alaspäin, isommat taimenet leikittelivät pintakalvossa ruokaillen oikeilla caddiksilla ja sivuuttaen omat jäljitelmämme, sain kuitenkin pari taimenta nousemaan pintakalvossa viistävään caddikseen. Jo aamupäivästä huomasimme että pintaperhot ja nymfit eivät saisi viistää ollenkaan, vaan niiden tulisi leijua virtaa alaspäin täysin viistämättä.

Kello lähentyi jo kahta, jolloin olimme sopinut tapaamisen majoittajamme kanssa, joten päätimme lähteä ruokailemaan ja viemään tavaramme majoitukseen, jonka jälkeen jatkaisimme vielä iltaan asti tätä upeaa kalastusta. Majoitus jonka olimme varannut, löytyi kohtuu läheltä jokea, vielä kohtuullisempaan hintaan, joka oli n. 10€ / henki.
Majoittautumisen jälkeen suunta jälleen kohti jokea, tällä kertaa sillan yläpuolelle. Etsimme näkyviä kaloja pohjasta ja tuikkien perusteella, ja löytöjen jälkeen jäimme aina näitä kokeilemaan. Kalastus kuitenkin oli selkeästi vaikeampaa, emmekä saaneet kaloja nousemaan perhoihin juurikaan. Aamulla ollut pieni hätsinkin oli selkeästi hiljentynyt ja kalat sitä myötä passivoitunut. Tällä ylemmällä osuudella löysimme myös muutamia kirjolohia, jotka näyttivät meille lähinnä pitkää naamaa.
Iltapäivän kalastus tuntui muutenkin järkyttävän vaikealta. Tarjosimme kaloille kaikenlaista naaman eteen, yläpuolelle, sivulle, mutta mikään ei tuntunut toimivan.

Lähdimme kävelemään ylöspäin jotta löytäisimme aktiivisia kaloja. Kävelin pitkään suvannonvartta aina Hotel Gackalle asti, jossa kävelysilta menee joen yli. Kävelysillalta spottasinkin suurimman kalan siihen mennessä ja useita muita, lähinnä taimenia. Rupesin tarjoamaan kaikkea ostetuista perhoista omiin viritelmiin, mutta lähinnä iso tinseli sai edes jonkinlaisen reaktion kaloissa aikaan, kalat hätistelivät purematta tinselin pois. Laurin saapuessaa paikalle, kertailin mitä olin itse löytänyt pätkältä ja Lauri päätti aloittaa kalajen ronkkimisen sillalta käsin (tämä ei ollut ainakaan paikallisten sääntöjen mukaan kiellettyä) ja sai näin muutaman kalan käymään perhoon, mutta kuitenkin pysymättä kiinni. Heittelin sillan yläpuolelta vielä luottopeliäni, mudleria, ja sainkin illan hämärtyessä kalat siitä kiinnostumaan, ensimmäisellä ja toisella kerralla ei jäänyt kiinni, mutta kolmannen kerran kalan ottaessa näin tapahtui, 30s väsytyksen jälkeen kala kuitenkin pääsi irti. ¨
Tämän jälkeen kalastimme sillan yläpuolella olevaa nivaa josta löytyi useampia kirjolohia, edellisten tapaan, nämä kuitenkin näyttivät meille pitkää naamaa. Lähdimme ennen pimeää kulkemaan vielä toista puolta jokea, josta lauri löyti yhden perusmittaisen taimenen haavin pohjalle.

Day 2, tuesday.

We packed our car early in the morning and headed to a city called Otocac, where we would find  a river named Gacka. The weather seemed nice with clear skies and a forecast for +25 celsius. Once we reached the river we were amazed. River Gacka is crystal clear and browns were feeding with caddis's in the surface. This kind of fishing you won't see in Finland. 

We bought the permits from an info point located near a bridge, and the clerk advised us that the best fishing places are located 1 km up and downstream from the infobooth. We also picked some local flies from the booth to improve our fishing. We ready our equipment and before I even reached the river, my friend Lauri was with his first dryfly trout from Gacka. As i had experience with Balkanese rivers, I put Mudler minnow to the end of my line and with only a few casts to the edge of a stream, the first +40cm brown was on it's way  to ashore. When fishing the river downstream, the bigger browns were merely toying with our dryflies and having the real deal for dinner. By the morning we'd already learned that when casting dryflies or nymphs, the flies shan't skim even slightly, but should go freely or as a dead weight to the bottom. 

As the clock was nearly 2 pm, we would have to go to see the host of our accommodation and also some local food to fill our stomachs. reserved accommodation was located only kilometer away from Gacka river and was quite cheap, only ~10 € / person.
After accommodating we headed back to the river, this time up from the bridge.We started to seek any twinkles and fish in the bottom for fishing and after found we tried to cathc these fish. The fish however had turned rather passive due to caddis hatchings end and the fishing turned really hard. 

In these upper parts we also started to find more rainbow trouts but like the other fish, they generally turned their cheeks when facing our flies. I started to walk up the riverbank to find some active fish all away to Hotel Gacka, which was mostly deep backwater. Near Hotel Gacka is a walking bridge where i was able to spot some nice fishes laying between weeds. When Lauri arrived at same spot i told what I had seen in the water (without catching anything) and Lauri went almost straight away to the bridge to show these fish some of finnish larvae flies. Some of the fish accepted Lauri's flies but Lauri wasn't able to net them. I figured that i should test my trustworthy companion, mudler minnow to the fish above the bridge. Some fish tried my fly a few times before I got to hook it, but after 30 seconds of giving pressure, the brown decided to go it's own ways. We fished up from the walking bridge and spotted some nice rainbows, but like the others, they weren't amused by our flies. Before the dawn we decided to fish the other side of the river when alking back to our car and on this walk, Lauri caught one beautiful trout with a brown nymph.

Lauri's first dry fly brown from river Gacka

My first trout from river Gacka

My second trout which was fooled my mudler minnow

Lauri's last fish of the day, caught on a brown nymph

Idyllic and beautiful Gacka river